lähtökuopissa

Nyt kello 0:48 muistin, että tää blogi olisi hyvä päivittää vielä kerran tässä välissä. Huomenna (tai no tänään) siis lento lähtee kohti Pariisin lentokenttää klo 16:05. Viiden tunnin haahuilun jälkeen Pariisin kentällä ja lopulta noin 21 tunnin matkustuksen jälkeen saavutaan lauantaiaamuna Santiagon kentälle, josta alkaa vuos jota en osaa edes vielä kuvitella tässä vaiheessa. Tänään mä siis lähden. Ihan hullua ajatella, etten sieltä olekaan nopean visiitin jälkeen tulossa takas, vaan vasta vuoden päästä palaan näihin maisemiin. Vuosi on aika jota en tällä hetkellä edes osaa käsittää. Nyt se tuntuu pitkältä, mutta siellä aika varmasti menee super nopeasti ja huomaankin jo kohta olevani takaisin samassa paikassa, josta nyt olen lähtemässä.

 Jokainen tuttu ketä oon nähnyt, on kysynyt, että jännittääkö mua? Rehellisesti olen vastannut jokaiselle kysyvälle että ei, mua ei jännitä yhtään. Jos nyt totta puhun niin ainoa mikä mua nyt pelottaa on se, että multa varastetaan jotain todella oleellista heti Santiagon lentokentällä, mikä vaikeuttaa mun elämää siellä, haha. Jotenkin tuntuu vaan että mä olen valmis lähtemään ja siirtymään seuraavaan vaiheeseen mun elämässä ja hyppäämään ihan tuntemattomaan. Pakkaus on hoidettu (muutaman mutkan kautta), tuliaiset ostettu, ikimuistoiset läksiäiset järjestetty, sukulaiset ja useimmat kaverit hyvästelty, vakuutusasiat hoidettu, espanjaa opeteltu ja ennen kaikkea ihan huikee kesä vietetty. Mä olen niin valmis lähtöön. Pitäkää kaikki super mukava vuosi missä menettekään, mä lähden nyt toteuttamaan mun unelmaa. Suosittelen kaikkia muitakin tekemään niin, kuinka pelottavalta se vaan tuntuiskaan!
  Musta kuulette sitten seuraavan kerran Etelä-Amerikan puolelta,
un beso
Venla