patagonia

holaa! Joulu on jo oven takana (mitä en voi uskoa), tänään olen ollut täällä 4 kuukautta ja 30 asteen lämmöt polttaa ihoa. Viikko sitten sunnuntaina palasin matkaltani ja maanantaina lähdin kolmeksi päiväksi kaverin rantatalolle kolmeksi päiväksi kaveriporukalla. Lauantaina meillä oli piirin vaihtareiden yhteinen koulutuspäivä jossa järjestettiin Lunan kanssa pieni musiikkiesitys, Leikittiin kaikki yhdessä ja sitten meille kerrottiin, että luvassa ois yllätys. Noh sitten kaikille vaihtareille jaettiin kirjekuoret. Oletin että siellä on kutsu johonkin joulujuhlaan tai joululahja rotareilta, mutta niissä kirjekuorissa oliki jotai nii paljon parempaa, nimittäin kirje kotoa. Kaikkien vanhemmat tai sisarukset oli lähettäneet kirjeet. Niitä lukiessa siinä sitten purskahdettiin kaikki itkuun ja Alisan kanssa vollotettiin siinä Alisan rotary vastaavan ottaessa meistä videota.. Sen jälkeen mentiin ruokasaliin jonka seinillä oli A3 kokoinen paperi nimillä varustettuna jossa oli kuvia, joita perheet oli lähettäneet. Tosi ihana ajatus ja ehdottomasti paras joululahja rotareilta!

 Noniin mutta siis tämä postaus on omistettu tolle mun matkalle Chilen Patagoniassa eli ihan siellä eteläkärjessä. Tätä matkaa en jaa kahteen postaukseen koska mun tuntien toinen osa tulee vuoden lopussa (pääsiäissaarimatkan toinen osa siis vielä vaiheessa..). Ja tän matkan mä helpoiten voin kertoa kuvilla, koska siellä ne maisemat oli se pääjuttu. Paljon istuskelua bussissa, mutta meijän porukka oli niin mahtava että ei kyllä tylsää hetkeä ollut. Jos näitä kahta tekemääni matkaa lähtisin vertailemaan niin sanoisin, että pääsiäissaaret oli kokemuksena sen historian takia parempi, mutta tuolla etelässä maisemat oli henkeä salpaavat ja matka oli niin paljon paremmin järjestetty ja saatiin rahoillemme paremmin vastinetta! Varoitus taas, että tästä tulee tosi pitkä postaus. No mutta aloitetaampas.

 vähän yli kolmen tunnin lennon jälkeen lentokentältä ajettiin muutama tunti pieneen ja söpöön kaupunkiin nimeltään Puerto Natales, jossa syötiin lounas ja kierreltiin sateisessa ilmassa sitä kaupunkia ympäri. Sitten ajeltiin meidän ekaan hotelliin muutaman tunnin päähän, joka sijaitsi ihan Torres Del Painen luonnonpuiston vieressä ja näkymät oli ihan huikeat! Sinä päivänä vaan vietettiin aikaa hotellilla ja otettiin kuvia yhdessä hotellin pihalla.

 Tokana päivänä sitten mentiin Torres Del Painen luonnonpuistoon kiertelemään koko päiväksi. Käveltiin tosi paljon ja tuuli ja oli kylmä, mutta oli ehdottomasti sen arvoista. Käytiin myös muutamalla vesiputouksella kiertelemässä. Kuvat kertovatkin enemmän tästä päivästä mitä ite voin sanoa.

 kolmannen päivän aamuna ajeltiin kauemmas toiseen luonnonpuistoon, jossa nähtiin paljon villilaamoja ja käytiin vielä yhdellä vesiputouksella. Sen jälkeen mentiin paikkaan nimeltään Lago Grey. Tää järvi siis on syntynyt jäätikön liikkuessa ja sulaessa ja tän järven rannalla, jossa käveltiin, oli muutama tosi vaikuttava jäävuori. Lähdettiin sitten veneellä muutaman tunnin matkan päähän järven toiseen päähän jossa se jäätikkö oli. Oli ihan uskomatonta nähdä jäätikkö (!!) omin silmin. Huomas kyllä ettei se ihan hyvässä hapessa ollut ja meidän opas kertoi, että se sulaa kovaa vauhtia ja että iso kallio joka jakoi tän jäätikön alun kahtia, ei ollut edes vielä näkyvillä 20 vuotta sitten…

 neljäntenä päivänä lähdettiin ajelemaan meidän seuraavaan kohteeseen, yhteen maailman eteläisimmistä kaupungeista Punta Arenakseen. Matkalla pysähdyttiin kiertelemässä yhdessä tosi isossa luolassa, joka on syntynyt jään liikkumisen seurauksena. Loppupäivä vietettiin kaikki yhdessä hotellin sisäaltaalla uidessa.

 Meidän tokavikana päivänä käytiin isolla ja tosi kauniilla hautausmaalla, kierrettiin kylän keskustassa ja lähdettiin veneellä Isla Magdalena saarelle, joka on siis pieni saari täynnä pigviinejä. Siellä asuu siis tuhansia pigviinejä ja lokkeja ja hylkeitä ja ties mitä. Käveltiin merkittyä polkua siellä yhdelle majakalle asti ja kateltiin pigviinejä jotka siellä juoksenteli ympäriinsä. Loppuilta taas vietettiin kaikki yhdessä pelaten pelejä.

 Vikana päivänä käytiin vielä tutustumassa paikkaan, jossa oli ihmiset asuneet 1800-1900 luvulla ja siellä oli vanhoja hirsimökkejä ja ihan huikeet maisemat. Jotenkin se muistutti mua tosi paljon Lapista niiden harmaiden hirsitalojen, kylmyyden ja karun luonnon puolesta. Päivällä sitten heitettiin hyvästit maailman laidalle ja suunnattiin kohti kotia. Ihan huikee matka taas oli maisemien, ohjelman ja porukan puolesta. Luonto oli ihan huikeeta ja kokemuksena ihan super hyvä retki. Oikein oikein ihanaa ja rauhallista joulua Suomeen! Täällä sitä suomen joulua oppii arvostamaan niin paljon enemmän kun joulukuuset on polven korkuisia, muovisia kapistuksia ja jouluruuaksi sisko lupari leipoa brownieita ja leikata ne kuusen muotoisiksi hahhah…